Suojaksi matkalle

Isonkyrön seurakunnassa hyväksyttiin voimassa oleva strategia "Suojaksi matkalle" vuonna 2012. Strategia laadittiin yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa noin puolentoista vuoden prosessin aikana. Strategian lopullisen muodon laati ohjausryhmä kirkkoherran johdolla.
 

1. PERUSTEHTÄVÄ

Seurakunnan tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta.

(Seurakuntamme perustehtävä on yhteneväinen kirkomme perustehtävän kanssa.)

 

2. ARVOT

Pyhän kunnioitus

Vastuullisuus

Oikeudenmukaisuus

Totuudellisuus

(Seurakuntamme arvot nousevat Kymmenen käskyn laista ja ovat yhteneväiset kirkkomme arvojen kanssa.)

 

3. TOIMINTA-AJATUS

Suojaksi matkalle

Haluamme toimia niin, että yhteisömme voi tarjota suojaa kristityn elämän matkalle. Jokaisella on oikeus kuulla Jumalan Sanaa, elää sen yhteydessä ja saada siitä suojaa matkalleen.

 

4. NÄKY

Mitä toivomme ja mitä tahdomme nähdä lähitulevaisuudessa?

Isonkyrön seurakunta on yhteisö, johon halutaan kuulua ja jossa on tilaa toimia ja uskoa.

 

5. STRATEGISET SUUNTAVIIVAT

Miten ja millaisin keinoin menemme kohti näyn toteutumista?

 

A. Seurakunta lähiyhteisönä

  • Seurakunta pysyy jumalanpalvelus- ja lähiyhteisönä, johon ihmisten on helppo kiinnittyä ja joka osaltaan rakentaa ihmisten identiteettiä isokyröläisinä ja kirkon jäseninä.
  • Kirkollisissa toimituksessa ihmiset kohdataan arvostavasti.

B. Huomio perustehtävään

  • Jumalanpalveluselämää kehitetään, monipuolistetaan ja seurakuntalaisten osallisuutta siinä lisätään:
    • Perustetaan jumalanpalvelusryhmiä palvelutehtäviin.
    • Järjestetään jumalanpalveluselämää syventävää, innostavaa koulutusta.
  • Annetaan aineksia ja tukea lasten ja nuorten hengelliseen kasvuun ja tuetaan koteja kristillisessä kasvatuksessa.
  • Pidetään monipuolisesti esillä Jumalan sanaa.

C. Huolehdimme heikommista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta

  • Turvaamme diakonia- ja lähetystyölle riittävät resurssit.
  • Kehitämme vapaaehtoisten toimintaan (projektiluontoisia) työtapoja osallistua ja auttaa.
  • Lähetys- ja diakoniatyö lähempään yhteistyöhön.
  • Huolehdimme lähetys- ja yhteisvastuukasvatuksesta.
  • Toimimme vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti toistemme parhaaksi.

D. Välitämme viestiä

  • Huolehdimme avoimuudesta, yhteistyöstä ja toimivista tiedonkulun kanavista seurakuntalaisten, päättäjien, työntekijöiden ja erilaisten sidosryhmien välillä.
  • Kehitämme verkkoviestintää:
    • Uudistetaan seurakunnan kotisivut.
    • Käytetään monipuolisesti sosiaalista mediaa.
    • Perustetaan viestinnän vastuuryhmä.
  • Käytämme seurakunnan uutta visuaalista ilmettä monipuolisesti.
  • Pidämme huolta sisäisestä viestinnästä.

E. Tarkoituksenmukaiset rakenteet palvelevat toimintaa

  • Tavoitteena on toiminnallisesti itsenäinen jumalanpalvelus- ja lähiyhteisö.
  • Taloutta tasapainotetaan suunnitelmallisesti:
    • Henkilöstörakenteissa painotetaan toimintaa.
    • Työntekijöiden määrää vähennetään.
    • Kiinteistömassaa pienennetään.
  • Hallintoa uudistetaan ja kehitetään.
  • Tavoitteena myös yhteisöllinen, oikeudenmukainen ja hyvin johdettu työpaikka.

Nelikenttäanalyysi (SWOT) seurakunnastamme

 

1. VAHVUUDET

Isonkyrön seurakunnalla on seurakuntana ja pitäjänä vahva identiteetti.  Identiteetti nojaa pitkään historiaan, asemaan vanhana emäpitäjänä ja Vanhaan kirkkoon. Vanha kirkko on keskeisellä paikalla kesäajan jumalanpalveluksien, tapahtumien järjestämisten ja turismin kannalta. Kesällä 2012 Vanha kirkko oli kävijämäärältään maamme kahdeksanneksi suosituin tiekirkko (6812 kävijää). Kirkko on siis paitsi poikkeuksellinen rakennus alueellamme myös symboli, joka kertoo selviytymisestä monista vaikeista ajoista.

Seurakunnan vahvuudeksi koetaan myös motivoituneet työntekijät ja luottamushenkilöt, samoin kirkon kanssa yhteistyössä toimivat herätysliikkeet. Vahvuus on myös monipuolinen evankeliumin esillä pitäminen; on uskallettava ajatella toimintatapoja uusiksi. Myös seurakunnan pieni koko koetaan vahvuudeksi: seurakunta tuntuu läheiseltä, helposti hahmotettavalta ja turvalliselta – seurakuntalaisilla on myönteinen asenne seurakuntaa kohtaan.

2. HEIKKOUDET

Seurakunnan toiminnan ja samalla jäsenten sitouttamisen kannalta heikkoutena on erityisesti nuorten aikuisten ja lapsiperheiden vähäinen osallistuminen. Vaarana on, että nämä jäsenryhmät etääntyvät seurakunnasta, eikä jäsenyyttä nähdä millään tavoin merkityksellisenä. Hyvin paljon on kyse aiemmista kokemuksista ja mielikuvista, joiden korjaamiseksi on tehtävä työtä ja tiedostusta. Toisaalta lapsille, varhaisnuorille ja nuorille toivotaan lisää toimintaa.

Heikkoudeksi on koettu myös rahan oleminen joskus liikaa isännän osassa. Perustehtävän kannalta ei ole mielekästä, jos hengelliseen eli varsinaiseen toimintaan ei tunnu riittävän varoja. Myös yhteistyön puute eri herätysliikkeiden ja seurakunnan välillä on koettu puutteeksi. Tätä voidaan kuitenkin parantaa yhteisen pöydän äärellä istumisella pelisäännöistä ja ajankohdista sopimalla.

Seurakunnan pieni koko voi olla vahvuus ja samalla myös heikkous. Pieni työyhteisö on haavoittuva, jolloin sijaisten nopea saanti on vaikeaa. Myös työntekijävaihdosten yhteydessä perehdyttäminen ja ”hiljaisen tiedon” siirtäminen on haastavampaa. Seurakunnan pieni koko ei myöskään mahdollista yhtä monipuolista toimintaa kuin isommissa seurakunnissa.

3. MAHDOLLISUUDET

Mahdollisuuksia on paljon yhteisöllisyydessä ja ”kökkätyössä”, yhdessä tekemisessä. Suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisessä on mahdollisuutensa vapaaehtoistoiminnan kannalta. Vanha kirkko ja pitkä historiamme pitävät sisällään erilaisia toiminnallisia ja sisällöllisiä mahdollisuuksia: seurakunta on maamerkkeineen, toimintoineen ja aktiivisine jäsenineen näkyvä osa pitäjäämme. Tulevat kirkon rakennemuutokset sisältävät mahdollisuuksia, mikäli uudet seurakunta(yhtymä)rakenteet mahdollistavat tarpeeksi monipuolisen toiminnan ja oma seurakunta säilyy identiteetiltään tunnistettavana ja lähiyhteisönä. Heikkenevä talous sisältää uhkia, mutta myös mahdollisuuksia, mikäli sen myötä syntyy uudenlaista yhteisvastuullisuutta ja yhdessä tekemistä.

4. UHAT

Kirkon ja paikallisseurakunnan toiminnan ja toimintaedellytysten kannalta aikaamme vaivaava sitoutumattomuus ja välinpitämättömyys toista ihmistä ja kirkon sanomaa kohtaan ovat keskeisiä uhkia. Mikäli toisille – erityisesti lapsille – ei anneta mahdollisuutta kristillisyyden parissa elämiseen, ei synny myöskään jatkumoa kirkkoon kuulumiseen; kristillinen kotikasvatus on avainasemassa. Toisaalta uhka voi olla myös liian vahvat perinteet, jos jäämme niihin liiaksi kiinni – perinteen ja uudistumisen välillä on vallittava sopiva tasapaino. Tulevat kirkon rakennemuutokset sisältävät uhkia, mikäli lähidemokratia kärsii tai katoaa ja seurakunta näyttäytyy ja koetaan toisella paikkakunnalla toimivana isona keskusyksikkönä. Uhkana on myös heikkenevä seurakuntatalous, jossa rahat eivät tulevaisuudessa riitä nykyisen työntekijämäärän ja kiinteistöjen ylläpitoon.

Kuva: Esko Petäjä