Kirkkoneuvoston päätöksen tukena käytettiin heilu Oy:n tekemää luiden osteologista raporttia. Luiden analyysistä vastasi arkeologian opiskelija HuK Maria Södö. Raportin mukaan luut ovat kuuluneet vähintään 101 vainajalle jotka ovat eläneet 1600-1800 -luvuilla. Jo prosessin alkuvaiheissa todettiin, etteivät ole enää alkuperäisessä hautauskontekstissaan. Osteologinen raportti antaa vastaa nyt myös kysymykseen siitä, mistä eri syistä luuaineisto on Vanhan kirkon lattialankkujen alle päätynyt.

Museovirasto totesi luiden löydyttyä, että seurakunnan tulee kätkemä luut uudelleen kirkkomaahan. Tämän päätöksen tekeminen kuuluu seurakunnassa kirkkoneuvoston toimivaltaan. Keskusteluissa eri yhteyksissä museoviraston edustajien ja luottamushenkilöiden kanssa mahdolliseksi luiden kätkemispaikaksi nousi Vanhan kirkon hautausmaa. Toimintatapa on tällä hetkellä ollut normaali käytäntö vastaavissa tilanteissa.

Muitakin toiveita luuaineiston kätkemispaikasta on kuitenkin esitetty. Seurakunta otti vastaan adressin ”Isonkyrön Vanhan kirkon hautoja ei saa siirtää”. Adressin allekirjoittaneet 156 henkilöä totesivat, että löytyneet kyseiset luut tulisi haudata takaisin kirkon lattian alle, jossa heidän hautansa on ollut jo satoja vuosia.

Luiden osteologinen raportti ei kuitenkaan tukenut adressissa esitettyä ajatusta siitä, että luut olisivat peräisin vanhoista eri kerroksissa olevista haudoista. Luuaineisto käsittää aiempien korjaushankkeiden yhteydessä esiin tulleita tai otettuja, ja esille jätettyjä yksittäisiä luita tai luiden osia, jotka alapohjan puhdistuksen yhteydessä on nyt nähty ja otettu talteen. Poistettu sekoittunut ja pehmeä, irrallinen maakerros, on ollut paksuudeltaan 10–20 senttimetriä. Vanhassa kirkossa olevat hautapaikat ovat syvemmissä kerroksissa. Edelleen on syytä todeta, että seurakunnan tutkimuslupa ei ole ulottunut sekoittuneen maa-aineksen alle jääviin kerroksiin. Ne on haluttu tarkoituksella jättää alkuperäisille paikoilleen niihin kajoamatta.

Pohtiessaan luuaineiston uudelleen kätkemistä seurakunnan kirkkoneuvosto otti huomioon seuraavat seikat:

Vanhan kirkon korjaustöiden edetessä on todettu lattian alla olevien kivien huomattava määrä. Tämä tekee kaivuutyöstä haastavaa ja aikataulullisesti pitkittää valmiiksi jo useita vuosia kestänyttä prosessia.

Vanha kirkko on muinaisjäännös. Jos luuaineisto päätetään kätkeä Vanhan kirkon alttarialueen tyhjään hautaholviin, tarvitaan työhön Museovirastolta uusi, nykyistä paljon laajempi tutkimuslupa. Tähän mennessä on vältetty kirkon lattian alla olevien ehjänä säilyneiden hautauksien häiritsemistä. Nyt talteen otettua luuaineistoa ei ole voinut yhdistää tiettyyn hautaan. Tilanne muuttuu, jos kirkon maapohjaan lähdetään kajoamaan.

Kaivaessa on suuri riski, että kaivuu myös edelleen keskeytyy maan alla olevan suljetun haudan tullessa vastaan. Tässä tilanteessa kaivuutyön jatkamiseen tarvitaan lupa aluehallintovirastolta ja myös oman alueen terveydensuojeluviranomaiseen on otettava yhteyttä.

Uudesta kaivuutyöstä ja laajemmista arkeologisista tutkimuksista aiheutuvat kustannukset tulevat kokonaisuudessaan seurakunnan kustannettavaksi.

Lisäksi Vanhan kirkon korjaustöiden vastaava arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna on kesällä 2024 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa todennut luuaineiston hautapaikkaa pohtiessa, miten korjaustöissä on nyt pyritty poistamaan orgaaninen aines lattian alta. Luuaineiston kätkeminen nyt uudelleen kirkon lattian alle toisi orgaanista, jo kerran poistettua, ainesta takaisin sinne, mistä sitä on yritetty poistaa.

Museovirasto on todennut, että molemmat mahdolliset maahan kätkemispaikat ovat yhtä arvokkaita sijoituspaikkoja luuaineistolle. Luuaineisto ei ole enää alkuperäisessä kontekstissaan. Molemmissa vaihtoehdoissa luut tullaan kätkemään uuteen paikkaan. Luuaineiston hautaaminen Vanhan kirkon hautausmaalle oli ratkaisu, joka keskusteluissa Museoviraston kanssa on ensimmäisenä vaihtoehtona nousi esille. Kustannukset tässä vaihtoehdossa ovat merkittävästi alhaisemmat.

Kirkkoneuvoston päätös hautapaikasta oli yksimielinen. Kun seurakunta saa hankittua tarvittavat luvat, järjestetään kaikille avoin tilaisuus, jossa luuaineisto kätketään jälleen maahan.